Palveleva asiantuntijajoukkue

På Svenska In English Etusivulle
AJANKOHTAISTA LAKITIETOA

Lapsen huolto

Lapsen huollolla voidaan ymmärtää monta eri asiaa aina lapsen hoivasta ja huolenpidosta tarkasti määritettyyn juridiseen huoltajuuteen. Kun lapsen vanhemmat asuvat eri osoitteissa joko avio- tai avoeron johdosta taikka siksi, etteivät vanhemmat ole eläneet parisuhteessa, joutuvat lapsen vanhemmat pohtimaan lapsen elatuksen, asumisen ja tapaamisoikeuden lisäksi sitä, kuinka lapsen huolto järjestetään. Tätä varten on kuitenkin hyvä tietää, mitä lapsen huolto oikeastaan tarkoittaa.

Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa lapsen huoltajan tehtävät on jaettu käytännön huolenpitoon lapsesta, päätöksentekoon lapsen asioissa sekä lapsen edustamiseen lasta koskevissa asioissa.

Lähtökohtaisesti lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huollosta ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset sekä edustavat lasta. Mikäli vanhemmat ovat olleet lapsen yhteishuoltajia, yhteishuoltajuus jatkuu myös eron jälkeen, elleivät vanhemmat toisin sovi tai ellei käräjäoikeus toisin määrää. Jos vanhemmat ovat yhteishuoltajia, kumpikaan ei voi yksin päättää esimerkiksi lapsen asumisesta, päiväkodista, koulutuksesta, uskonnosta, nimestä, terveydenhuollosta, passista tai kansalaisuudesta, vaan päätökset on tehtävä yhdessä lapsen toisen vanhemman kanssa. Yhteishuoltaja saa päättää tällaisesta asiasta yksin vain, jos toisen huoltajan suostumuksen puuttumisesta aiheutuisi lapselle selvästi haittaa.

Huolto, asuminen ja hoiva

Siitä vanhemmasta, jonka luona lapsi asuu, käytetään nimitystä lapsen lähihuoltaja. Lapsella voi aina olla vain yksi virallinen asuinpaikka, vaikka lapsi asuisikin vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. Lapsen asuinpaikalla ei kuitenkaan ole vaikutusta lapsen huoltajuuteen, vaan siitä voidaan sopia erillisesti. Yhteishuollossa oleva lapsi voi asua vain toisen vanhempansa luona ja voi olla, ettei lapsi edes tapaa toista vanhempaansa juurikaan. Toisaalta lapsi voi olla esimerkiksi toisen vanhempansa yksinhuollossa ja asua vuoroviikoin kummankin vanhempansa luona. Lapsen hoiva, huolenpito ja kasvatus koituu lähinnä sille vanhemmalle, kumman vanhempansa luona lapsi milloinkin on asumassa tai tapaamassa. Tässä mielessä ’lapsen huoltajuudella’ tarkoitetaan lähinnä päätöksentekoa lapsen asioissa ja lapsen juridista edustamista.

Yhteishuoltajuus on yhteistä päätöksentekoa

Käräjäoikeus kiinnittää lapsen huoltajuudesta päättäessään huomiota muun muassa siihen, pystyvätkö vanhemmat yhdessä päättämään lapsen elämän suurista kysymyksistä, kuten esimerkiksi koulusta tai terveydenhoidosta. Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan käräjäoikeuden tulee kiinnittää erityisesti huomiota mm. siihen, kuinka lapsen huolto tulee tulevaisuudessa toteutumaan – kuinka vanhemmat tulevat jatkossa kykenemään yhteistyöhön päätöksenteossa.

Työnjakomääräykset

Toisinaan vanhemmat voivat olla yhtä mieltä lähes kaikista lapsen huoltoon liittyvistä asioista, mutta olla riitaisia yhdestä. Esimerkiksi terveydenhuolto voi olla asia, joka aiheuttaa niin paljon riitaisuuksia lapsen huoltajien välille, ettei yhteishuolto onnistu tämän yhden asian osalta, vaikka yhteishuolto muutoin sujuisikin. Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan käräjäoikeus voikin määrätä rajoitetusta yhteishuollosta (työnjakomääräykset). Käräjäoikeus voi määrätä, että jompikumpi vanhemmista päättää yksin jostakin lapsen huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta osa-alueesta esimerkiksi niin, että vanhemmat päättävät lapsen asioista muutoin yhdessä, mutta lapsen isä päättää yksin lapsen terveydenhuollosta. Vanhemmat eivät kuitenkaan voi sopia työnjakomääräyksistä itse sopimuksin.

Vanhemmalle voidaan määrätä huoltajalle kuuluva tietojensaantioikeus niistäkin lapsen asioista, joista toinen vanhempi päättää yksin. Tietojensaantioikeus on usein positiivinen lapsen ja vanhemman suhdetta vahvistava tekijä, joka voi sitouttaa ei-huoltajavanhempaa lapseen.

Sovinto vai käräjille?

Lapsen huollosta voidaan sopia lastenvalvojan luona, jos vanhemmat pääsevät sovintoon lapsen asioissa, tai hakea tuomio käräjäoikeudelta. Osassa käräjäoikeuksista – mm. Pirkanmaan käräjäoikeudessa – on lisäksi tarjolla oikeudenkäyntiä kevyempi asiantuntija-avusteinen sovittelu, ns. Follo-sovittelu, jossa vanhemmat istuvat samaan pöytään sovittelijatuomarin, asiantuntijan (esim. lasten kehitykseen erikoistunut psykiatri) sekä mahdollisten avustajien kanssa keskustelemaan lapselle parhaasta vaihtoehdosta. Follo-sovittelussa päätöksen tekevät vanhemmat itse kuultuaan toisiaan sekä asiantuntijaa. Maamme hallitus on antanut 14.11.2013 esityksen 186/2013, jossa ehdotetaan, että Follo-sovittelu vakinaistettaisiin koko maahan.

10.3.2014

© 2017 Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy - Sivukartta