Palveleva asiantuntijajoukkue

På Svenska In English Etusivulle

Lapsettomat aviopuolisot ja testamentti

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy:n lakimiehen kirjoittama artikkeli lesken perimyksestä ja testamentista

Avio-oikeus ja lesken tasinkoprivilegi osituksessa

Aviopuolisot omistavat kumpikin omissa nimissään olevan omaisuuden avioliiton aikana. Mikäli puolisoilla ei ole avioehtosopimusta, kummallakin puolisolla on pääsääntöisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avioeron tai kuoleman jälkeen suoritettavassa osituksessa puolisoilla on oikeus saada puolet puolisoiden omaisuuden säästöjen yhteenlasketusta arvosta. Varallisuuserää, jolla avio-oikeus tasataan puoliksi, kutsutaan tasingoksi. Jos leski on varakkaampi kuin ensin kuollut puoliso, leskellä ei kuitenkaan ole velvollisuutta maksaa tasinkoa ensin kuolleen puolison kuolinpesälle (lesken tasinkoprivilegi).

Jos ensin kuolleella puolisolla olisi lapsia, leski ei ilman testamenttia perisi mitään. Puolison kuoleman jälkeen suoritetaan ositus, jos puolisoilla oli avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen.

Lesken perintö lain nojalla

Jos ensin kuollut puoliso kuolee ilman rintaperillisiä, eikä hän ollut laatinut testamenttia, leski perii perintökaaren 3 luvun nojalla koko ensin kuolleen puolison jäämistön. Tämä on ainoa tilanne, jossa leski voi Suomen lain nojalla periä puolisonsa ilman testamenttia.

Ensin kuolleen puolison jäämistö määritetään puolison aviovarallisuussuhteiden nojalla. Mikäli puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta eikä muutakaan esimerkiksi lahjakirjan määräyksellä avio-oikeuden ulkopuoliseksi saatettua omaisuutta, lesken omaisuus on aviovarallisuussuhteiden nojalla 50 % ja ensin kuolleen puolison jäämistön suuruus 50 % kaikesta puolisoiden yhteenlasketusta omaisuuden säästöstä. Tällöin lesken omistamasta omaisuudesta 50 % koostuu ensin kuolleen puolison perintönä saadusta jäämistöstä.

Mikäli puolisoilla oli avioehtosopimus, leski saa kaiken ensin kuolleen puolison tosiasiassa omistaman omaisuuden perintönä ja puolisoiden aviovarallisuussuhteet määritetään todellisten omistussuhteiden mukaisesti.

Leski perii aviopuolisolta saamansa omaisuuden omistusoikeudella. Leski saa siis vapaasti myydä tai käyttää puolisoltaan perimänsä omaisuuden. Leski ei kuitenkaan saa lahjoittaa tai testamentilla määrätä ensin kuolleen puolison omaisuudesta.

Toissijaisperimys lesken kuoleman jälkeen

Mikäli leski on perinyt ensin kuolleen puolison lain nojalla, lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat ensin kuolleen puolison omaisuuden. Toissijaisilla perillisillä tarkoitetaan niitä ensin kuolleen puolison sukulaisia, joilla olisi lähinnä ollut oikeus periä vainaja, ellei leski olisi perinyt häntä. Toissijaisia perillisiä ovat ensisijaisesti vainajan vanhemmat, tai mikäli he ovat jo kuolleita, ovat perillisiä vainajan sisaret tai sisarten lapset.

Perintökaaren mukaan lesken omaisuus jaetaan lesken kuoltua pääsääntöisesti samalla suhdeluvulla, joka puolisoiden omistussuhteissa vallitsi ensin kuolleen puolison kuollessa. Mikäli puolisoilla ei ollut avioehtoa, jaetaan leskeltä jäänyt omaisuus (lesken pesä) pääsäännön mukaan puoliksi lesken perillisten (esimerkiksi lesken saamat lapset) ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.

Toissijaisperimyksen ongelmatilanteita

Lesken elämän aikana lesken omistamassa omaisuudessa, johon ensin kuolleelta puolisolta peritty omaisuus sisältyy, on voinut tapahtua muutoksia. Leski on voinut elää vuosikymmeniä ensin kuolleen puolison jälkeen ja saada esimerkiksi lapsia. Leski on voinut saada tai menettää varallisuutta. Lesken pesän vaurastuminen tai köyhtyminen lesken elinaikana koituu pääsäännön mukaan molempien perillistahojen haitaksi tai hyödyksi. Pääsäännöstä voidaan poiketa esimerkiksi tilanteissa, joissa leski on vaurastunut saamansa perinnön tai tekemänsä ansiotyön vuoksi. Poikkeustilanteita ei käsitellä tässä artikkelissa laajemmin.

Mikäli leski on perinyt puolisonsa suoraan perintökaaren nojalla, ei lesken perinnön jälkeen voida korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan suorittaa ositusta eikä leski voi vedota tasinkoprivilegiin. Esimerkiksi tilanteessa, jossa puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta ja leski ensin kuolleen puolison eläessä omisti 90 000 ja ensin kuollut puoliso 10 000 euroa, leski on aviovarallisuussuhteet huomioiden saanut perintönä 50 000 euroa. Perintökaaren 3 luvun mukaan leski ei saa lahjoittaa tai testamentilla määrätä ensin kuolleelta puolisolta peritystä omaisuudesta.  Mikäli omaisuuden määrä pysyy samana, yht. 100 000, on 50 000 euroa jaettava lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison perillisille. Vaikka leski ensin kuolleen puolison eläessä omisti 90 000 euroa, voi hän testamentilla määrätä omille perillisilleen omaisuutta vain 50 000 euron edestä.

Lesken tekemistä mahdollisista lahjoituksista voi lesken kuoltua seurata riitaisia hyvitysvaatimuksia ja/tai lahjanpalautuskanteita.

Esimerkkejä pesänjakotilanteista:

Esimerkki A: V omisti 200 000 € ja M 100 000 €. Puolisoilla ei ollut avioehtoa. M:n kuoltua ensin V omistaa 300 000 €. Jakosuhde 1:2. V:n kuoleman jälkeen M:n perilliset saavat puolet omaisuudesta. V:n elinaikana hänen omistamiensa osakkeiden arvo on noussut. V:n omaisuus on hänen kuollessaan 400 000 €. V:n perilliset saavat 200 000 € ja M:n perilliset 200 000 €.

Esimerkki B: V omisti 200 000 € ja M 100 000 €. V:n kuoltua ensin M omistaa 300 000 €. Jakosuhde 1:2. M:n kuoleman jälkeen V:n perilliset saavat puolet omaisuudesta. M:n elinaikana omaisuus on huvennut laskujen maksuun ja sairaalakuluihin. M:n omaisuus on hänen kuollessaan 100 000 €. V:n perilliset saavat 50 000 € ja M:n perilliset 50 000 €.

Esimerkki C: V omisti 200 000 € ja M 100 000 €. Puolisoilla oli täysin poissulkeva avioehto. M:n kuollessa ensin V perii 100 000 €. Jakosuhde 1:3. V:n kuollessa M:n perilliset saavat 1/3 omaisuudesta. V:n kuollessa omaisuutta on jäljellä 210 000 €. V:n perilliset saavat 140 000 € ja M:n perilliset 70 000 €.

Testamentti

Perintökaaren 3 luvun mukainen lesken perimys on syrjäytettävissä testamentilla.

Lesken syrjäyttäminen testamentilla

Toisin kuin rintaperilliset, lesken voi syrjäyttää testamentilla kokonaan. Puolisot voivat eläessään laatia testamentin jonkun muun henkilön kuin lesken hyväksi, missä tapauksessa ensin kuolleen puolison kuollessa suoritetaan vain ositus tai erottelu, eikä leski peri mitään.

Täysi omistusoikeustestamentti

Puolisot voivat halutessaan tehdä lesken hyväksi täyden omistusoikeustestamentin, jonka mukaan leski saa vapaasti myös testamentata tai lahjoittaa perintönä saamansa varallisuuden.

Omistusoikeustestamentti, jossa on toissijaissaaja

Testamentilla voi myös määrätä, että lesken kuoltua ensin kuolleen puolison omaisuus menee tietylle henkilölle, jota kutsutaan toissijaiseksi testamentinsaajaksi. Testamentilla puolisot voivat lain määräyksiä vapaammin määrittää, kuinka he haluavat omaisuuden lesken kuoltua jakautuvan. He voivat esimerkiksi määrätä, että tietty omaisuus, kuten vaikkapa kiinteistö, siirtyy takaisin ensin kuolleen puolison perilliselle, tai että lesken kuollessa jäljellä oleva omaisuus jaetaan tietyn suhdeluvun mukaan välittämättä lesken mahdollisista lahjoituksista. Mahdollista on määrätä esimerkiksi myös, että vain ensin kuolleelta puolisolta todellisuudessa peritty omaisuus menee ensin kuolleen puolison perillisille lesken perillisten saadessa leskeltä itseltään jääneen omaisuuden.

Testamentin laatimisesta

Testamentteja on yhtä monta erilaista kuin on testamentin laatijaakin. Testamenttia laatiessa kannattaa aina kääntyä asianajotoimiston puoleen. Asianajajan tai lakimiehen tehtävä on kuunnella, mitä sinä haluat perinnöllesi käyvän ja laatia testamentti, joka parhaiten mahdollistaa tahtosi toteutumisen. Erityisesti lapsettomien puolisoiden kannattaa laatia testamentti huolella ja keskustella testamenttia laatiessaan lakimiehen kanssa.

Muotomääräykset

Testamentti on määrämuotoinen asiakirja. Mikäli testamentti on tehty muotomääräysten vastaisesti, testamentti on mitätön. Mitättömyyden voi aiheuttaa jo esimerkiksi esteellinen todistaja. Tämän vuoksi testamenttia laatiessa on oltava huolellinen muotomääräysten suhteen.

5.3.2014

LAKITIETOA YKSITYISILLE

LAKITIETOA YRITYKSILLE

Toimistomme asianajajat ovat valinneet Sinua varten sellaisia linkkejä, joista voit saada hyvää informaatiota yksinkertaisten oikeudellisten ongelmien ratkaisuun.

Informaatio on tarkoitettu vain yleisinformaatioksi, emmekä vastaa sivuilla mahdollisesti olevista virheistä tai siitä, että joku on ryhtynyt tai jättänyt ryhtymättä johonkin toimenpiteeseen näillä sivuilla mainitun tai mainitsematta jätetyn asian vuoksi.

Konkreettisessa oikeudellisessa ongelmassa pyydämme Sinua kääntymään lakitoimistomme asianajajien puoleen.


ARTIKKELIT

Asianajaja, oikeustieteen lisensiaatin Mika Ala-Uotilan kirjoittamia artikkeleita ja esitelmiä (tarkoitettu lähinnä asianajajille, tuomareille ja lakimiehille).

© 2017 Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy - Sivukartta