Lakitietoa

Kaavoituksen läpinäkyvyys


Julkaistu Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 2011

Suomessa kunnilla on kaavoitusmonopoli.  Siten kunnallisvaaleissa valitut luottamushenkilöt käyttävät kaavoitusasioissa merkittävää valtaa.  Päätöksenteon ja asioiden valmistelun avoimuus on kaavoitus- ja kiinteistöasioissa erityisen tärkeää.

Nyt oikeudessa puitavien kaavoituskonsultointia harjoittaneiden yritysten (Nova Group Oy ym.) sekä paikallis- ja valtakunnantason poliitikkojen kanssakäymisen taustalla ovat niin maakunnalliset kuin kunnalliset kaavoitus- ja rakennusasiat. Miten jatkossa voitaisiin kuntatasolla välttää vastaavan tyyppisten tilanteiden syntymistä mahdollisimman tehokkaasti?

Kunnallisessa valmistelussa ja päätöksenteossa eivät yksittäistä kaavoitusasiaa ajavien poliitikkojen esittämät näkökannat tule välttämättä esiin esityslistoilla tai asian julkisessa valmistelussa muutoinkaan. Mm. luottamushenkilöiden kokouksissa esittämiä näkökohtia ei merkitä luottamustoimielimen pöytäkirjoihin.

Viranhaltijoiden suorittamassa valmistelussa saattaa keskeisiä hankkeen taloudellisia näkökulmia jäädä pois kirjallisesta valmisteluaineistosta. Mikä on kaavoitusta hakevan kiinteistönomistajan hankkeesta odotettavissa oleva hyöty edes karkeasti arvioiden? Mikä on mahdollisen vaihtoehtoisen kaavoitusratkaisun tuotto- ja kuluerot toisaalta kunnalle ja toisaalta kiinteistön omistajalle? Näiden kysymysten osalta asioiden valmistelussa saattaisi olla parannettavaa.

Kunnan kaavoittaessa itse omistamaansa maata ei asioiden kirjallisesti aineistosta aina löydy tietoa, onko hankkeen tosiasiallinen käynnistäjä jokin yksittäinen yritys tai henkilö. Mielestäni myös tämä tulisi näkyä kaavoitusasiakirjoissa. Muutoin saattaa käydä niin, että virkakoneisto tosiasiassa tekee työtä yksittäisen toimijan puolesta ilman, että luottamushenkilöt voivat saada tietää edes tulevaa tontin luovutusta, mikäli tontin luovutuskin on annettu viranhaltijoiden tehtäväksi ilman kilpailu- tms. menettelyä.

Kunnissa ja maakuntaliitoissa kaavoitus- ja rakennusasioista vastaavat viranhaltijat ovat tietysti keskeisessä asemassa varmistettaessa, että kaavoituksen läpinäkyvyys toteutuu. Kuntien sisäisen tarkastuksen keskeisiä tehtäviä on myös varmistaa, että kaavoitus- ja rakennusasioissa ei pääse syntymään samankaltaisia epäilyjä sidonnaisuuksIsta, joista olemme voineet lukea Vantaalla sittemmin eronneen kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen ja erään arkkitehtitoimiston välillä.

Asian kirjallisessa valmistelussa tulisi mielestäni näkyä ainakin se, minkä arvoinen kaavoitushankkeella mahdollisesti syntyvä rakennusoikeus on kiinteistön omistajalle. Asian valmistelijoilla on joka tapauksessa tiedossa jonkinlainen karkea arvio rakennusoikeuden markkinahinnasta.

Vastaavat läpinäkyvyyden periaatteet koskevat myös kunnan omistamien tonttien luovutusmenettelyä kunnalta rakennusliikkeille ja muille tahoille. Kunta on useimmissa tapauksissa tehnyt tontin käyttöönottamiseksi merkittäviä taloudellisia uhrauksia. Ne eivät luovutuksissa yleensä noudatettavan kunnallisen hintatason mukaan läheskään aina tule katetuiksi tontin luovutuksesta saatavilla tuloilla.

Terveen kilpailun näkökulmasta on tärkeää, että kaikki toimijat ovat samalla viivalla. Useimmiten pienemmillä rakennusliikkeillä ei ole resursseja seurata kuntien kaavoitus- ja tontinluovutustoimintaa vastaavalla tavalla kuin suuret toimijat tekevät. Siksi avoin tiedottaminen sekä päätöksenteon läpinäkyvyys ovat keskeisiä asioita tavoiteltaessa reilua kilpailua sekä mahdollisimman alhaisia asumis- ja toimitilakustannuksia.

Mika Ala-Uotila