Lakitietoa

Kuntapäättäjänä lain oikealla puolella


Julkaistu Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 2012

Tapaus Kanerva on herättänyt keskustelua kunnallisten ja maakunnallisten luottamushenkilöiden vastuukysymyksistä. Voiko luottamushenkilöä verrata virkamiehiin lahjusten ottamisessa tai muissa virkamiehen vastuuseen liittyvissä tilanteissa?

Rikoslaki antaa kysymyksen selvän vastauksen: kunnallinen luottamushenkilö toimii virkavastuulla ja häneen sovelletaan mm. virka-aseman väärinkäyttöä sekä lahjontaa koskevia rikoslain säännöksiä.

Kaavoitusasioissa niin kunnanvaltuustot kuin maakuntavaltuustot sekä niitä varten kaavoitusasioita valmistelevat hallituksen jäsenet ovat paljon vartijoina. Siksi on tärkeää, että kansalaiset voivat luottaa siihen, ettei kaavojen läpimenoa edesauteta esim. valmisteleville virkamiehille tai luottamushenkilöille tarjottavilla lämpimillä lounailla tai kosteilla saunailloilla.

Kaikki kunnallispolitiikan keskeisimmillä paikoilla olevat tietävät, että erilaisia illallis- tai muita vastaavia tarjouksia esitetään aika ajoin. Tässä luottamushenkilöiltä vaaditaan samanlaista varovaisuutta kuin viranhaltijoiltakin.

Kuntaliitto on antanut nimenomaisen yleiskirjeen 21/80/2005 (www.kunnat.net), minkälaisia vastikkeettomia matkoja tai etuisuuksia kunnan henkilöstö tai luottamushenkilöt voivat ehkä vastaanottaa lakia rikkomatta. Kuntaliiton yleiskirjeen viesti korostaa pidättyvyyttä kaikenlaisten etuuksien vastaanottamisessa.

Kuntaliitto ei kuitenkaan ole halunnut antaa mitään kattavia ohjeita sallittavien etuisuuksien vastaanottamisesta. Tilanteita on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Kuntaliitto ei myöskään ole yleiskirjeessä erityisesti ottanut kantaa siihen, ovatko ylikunnalliset kuntayhtymien tai maakuntaliiton luottamushenkilöt eri asemassa kuin kunnissa päätöksiä tekevät kuntapäättäjät.

Oman käsitykseni mukaan erityisesti niin kunnallisessa kuin maakunnallisessa kaavoituksessa korostuu yleiskirjeessä esitetty ajatus siitä, että pienemmänkin etuuden vastaanottamista on arvioitava ulkopuolisen näkökulmasta. Korkein oikeus on esim. tapauksessa 1996:67 antanut tuomiot lahjuksen antamisesta sekä lahjusrikkomuksesta liittyen runsaisiin ravintolatarjoiluihin erään rakennusurakkakilpailun aikana. Ravintolatarjoiluista nautti kilpailua valmistellut kunnan viranhaltija.

Rikoslaissa ei erotella, onko kunnalliselle luottamushenkilölle annettu etuisuus esim. kunnallisvaaleja varten annettu tuki tai muu etuus. Kunnallisvaaleissa kunnallisvaaliehdokkaan esim. kiinteistön omistajalta saama tuki voi olla ongelmallinen tilanteessa, jossa tuen antaja on hakenut tai hakemassa kunnalta kaavamuutosta, josta myös saaja on päättämässä.

Lahjontaa koskevien rikoslain säännösten yksi keskeinen ajatus on se, ettei langettavaa tuomiota varten tarvitse pystyä selkeästi osoittamaan annetun tilanteeseen nähden epätavallisen lahjan tai muun etuuden vaikutusta viranhaltijan toimintaan tai luottamushenkilön päätöksentekoon.

En tässä yhteydessä puutu Ilkka Kanervaa koskevaan keskeneräiseen oikeudenkäyntiin. Asiassa on omat erityspiirteensä mm. maakuntaliiton roolin sekä Ilkka Kanervan kansanedustaja-aseman takia.

Kunnallisvaalit ovat tulossa syksyllä. Useimpien puolueiden ehdokashankinta on jo käynnistynyt. Ehkä puolueet voisivat kopioida tulevien ehdokkaiden asiakirjasalkkuun em. kuntaliiton yleiskirjeen sekä käydä läpi sopivaksi havaittujen menettelytapojen rajoja.

Mika Ala-Uotila

(03) 3421 110 /